Uskalla rakastaa henkilöstöä

Johtaminen tulisi olla vuonna 2019 pyyteetöntä, rakastavaa ja palvelevaa. Itse olen tämän tiennyt, aina. Miten se on mahdollista? Olen pysähtynyt. En ole vain opiskellut johtamista, olen myös ajatellut. En ole vain kuvitellut ihmisyyttä, vaan olen opiskellut sitä. Itseni kanssa. Olen ajatellut ja olen itkenyt. Minulle ei juuri mikään hoitotyön epäkohta tule yllätyksenä. Olen aina oppinut kokemuksen kautta peilaamalla itseäni ihmisiin. Olen itse kokenut huonoa johtamista ja hyvää johtamista. Olen nähnyt esimiestyössä vallan sopimattomuuden ja sen aiheuttaman raadollisuuden ja kylmyyden. Olen nähnyt sen kylmyyden takana epävarmuuden ja keinottomuuden. Ihmisten johtaminen on täysin eri asia kuin käytännön toiminnan johtaminen. Käytäntöä johdetaan henkilöstön kautta ja heidän avullaan. He ansaitsevat arvon. Jos luulet hetken tietäväsi miten arkea pyöritetään, tuo ihmiset siihen oman muuttujansa, jonka jälkeen olet jälleen se epävarma itsesi. Ihmisten johtamisessa menestyminen edellyttää nöyryyttä, avoimuutta, itsetuntemusta ja itsetutkiskelua. Tietoista minäkuvaa.

Itse jäin maisteriopintojeni aikana opintovapaalle. Luovuin silloisista esimiestehtävistä, jotta sain ajatella ihmisten johtamista. Valitsin suurimman osan opinnoistani liittyen johtajuuteen. Itkin ja mietin, itkin ja mietin. Kasvoin johtajuuteen oman arvomaailmani ja itsetuntemukseni kautta. Terveydenhuollon johtotason ihminen on joskus sanonut minulle, että ei koulutuksella ole merkitystä. En ole samaa mieltä. Tieto haastaa ajattelemaan, teoria ohjaa käytäntöä. Koulutus ei kuitenkaan yksin auta, vaan sinun tulee kasvaa sen aikana. Jos opiskelu on pelkkää suorittamista, se ei palvele tarkoitustaan. Jos se on ajattelua, se palvelee hoitotyötä. Jos käytännön työ on pelkkää suorittamista, se ei palvele tarkoitustaan. Suorittaminen terveydenhuollossa palvelee organisaatiota. Ihminen odottaa yksilöllisyyttä. Terveydenhuollon olemassaolon oikeutuksen tuo asiakas.

Ihmisiä ei johdeta ilman itsetuntemusta ja minäkuvan tunnistamista, omaa heikkouden tai pienuuden kohtaamista. Esimiehellä on rajaehdot jonka mukaan hänen tulee toimia, mutta se on pelkkää rutiinia, jonka taakse ei voi piiloutua. Henkilöstö kyllä ymmärtää esimiehelle asetetut rajaehdot, mutta sen jälkeen tulee aito kohtaaminen ja psykologinen ymmärrys, aina. Empatia ja lähellä oleminen ei vie arvovaltaa. Johtamisessa ja hoitotyössä tärkeintä on lopulta kuitenkin rakkaus, ei mikään muu. Rakkaus kantaa jokaiseen ihmiseen ja toimii kaikkialla. Myös johtajuudessa. Saat sen minkä annat, saat sen mistä luovut, on paras johtamisen oppi. Ihmisiä ei johdeta vallalla, kylmyydellä, ärtymyksellä, huokailulla, syyllistämisellä tai oman edun tavoittelulla. Henkilöstö tunnistaa oikeanlaisen johtajuuden. Jos koet, että haluat henkilöstöstä kaiken potentiaalin irti, arvosta heitä ja anna heille vapaus toimia ja luoda uutta sen asiantuntemuksen pohjalta joka heillä on. Jos et tiedä miten lähteä liikkeelle, kysy tai pyydä apua. Jokaisella on mahdollisuus oppia toiselta. Ilman arvoa meillä ihmisillä on kovin vähän, myös johtotason ihmiset kaipaavat arvoa, mutta se ei ole itsestäänselvyys, sekin pitää ansaita.

Tulevaisuudessa johtamista tullaan haastamaan. Työnantajan rooli ja esimiestyö tulee edelleen muuttumaan ajassa. Mikäli haluamme saavuttaa työnantajana vetovoimaisuutta ja sitouttaa henkilöstöä, tarvitaan arvostusta, helppoa lähestyttävyyttä, kuuntelua, ymmärrystä, realistista joustavuutta sekä vapautta ajatella työn ja oman elämän yhteensovittamista. Tämä heijastuu työhyvinvointina. Tulevaisuuden ja huomisen työntekijät eivät uhraa ammattiylpeyttään, etiikkaansa, arvomaailmaansa, itseään, terveyttään, perhettään, omaa jaksamistaan, vapaa-aikaansa työn tähden. Työnantajan ja esimiestyön on syytä alkaa haastamaan omaa ajatteluaan.

Tytti Hyytiä, osastonhoitaja
– ehdolla eduskuntaan!
Terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointi.
Vuoden esimies 2018.
Laadukkaan johtamisen puolesta.