Terveydenhuollon puolesta

Terveydenhuollon kenttä on ollut pitkään murroksessa. Sote-uudistusta on valmisteltu jo 1990-luvulta alkaen. Murrosvaihe on kestänyt kauan ja 2010-luvun hallitukset ovat kukin vuorollaan pyrkineet tekemään uudistuksen ripeässä tahdissa siinä kuitenkaan onnistumatta. On voinut olla hankala hahmottaa viimeisimmän sote-uudistuksen keskellä, mikä pitkäkestoisessa muutoksessa ja sen eteenpäin viemisessä on olennaista ja mikä ei. Odotan kovasti tulevaa hallituskautta ja välttämättömän uudistuksen loppuunviemisen keinoja. Kuka se päävetäjä sitten onkin, ratkaisuja tarvitaan kipeästi.

Strateginen ajattelu, visiönäärisyys ja tarvittavan muutoksen käytännön toimeenpano yhdessä arvostamani  henkilöstön kanssa ovat ehkä omia vahvuuksiani käytännön työkentällä. Terveydenhuollon kentällä haluamme olla monipuolisesti hyödyksi. Erityisen innostunut olen ollut lapsi–ja perhepalveluiden uudistamisesta tarpeita vastaaviksi. Uskon, että vanhemmuudessa on voimavara ja uskon että lapset ja nuoret ovat kuitenkin se meidän tulevaisuus.

LAPE lapsi–ja perhepalveluiden uudistusohjelma on ollut  merkittävin hallituksen sote-kärkihankkeista, jonka tarkoituksena on ollut uudistaa tulevien maakuntien lapsi- ja perhepalveluta. Se eii ole pelkästään yksittäisten julkisten sote-toimijoiden toiminnan kehittämistä, vaan siinä on pyritty laaja-alaisesti uudistamaan maakunnan lapsi- ja perhepalvelut integroiduksi kokonaisuudeksi yhdessä terveydenhuollon palveluiden tuottajien, lasten, perheiden, järjestöjen, seurakuntien ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen.

Verovaroin rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja olisi voinut sote-keskuksissa olla tuottamassa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Tässä monituottaja-mallissa kaikilla palveluntuottajilla olisi yhtäläiset asiakasmaksut potilaalle ja ne saisivat maakunnalta korvauksen tuottamistaan palveluista ennalta sovitun laskentakaavan mukaisesti.

Mallissa tuottajien oletettiin kilpailevan asiakkaista nykyistä laadukkaammilla, saavutettavammilla ja siten vaikuttavimmilla palveluilla. Julkisen sektorin uusi itsenäinen hallinnon taso, maakunta, olisi keskittynyt palveluiden järjestäjänä huolehtimaan ensisijaisesti palveluiden rahoittamisesta, yhteensovittamisesta ja valvomisesta sekä tuottamaan vaativimmat sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnan liikelaitoksessa.

Valinnanvapaudessa on potentiaalia, mutta uskon vahvasti että rahoituksen ja resurssin lisäämisen jälkeen julkisen sektorin tuottama palvelu on se kustannustehokkain ja vaikuttavin tapa tuottaa hyvinvointia. Perustan ajatukseni vahvaan ammatillisen osaamisen potentiaaliin, joka siellä jo on hyödynnettäväksi koko potentiaalilla. Valinnanvapautta voidaan soveltaa ja uskon että se jossain määrin on kyllä väistämätön ja tulevaisuutta.

Suomen neuvolajärjestelmä on laadussaan ainutlaatuinen. Näen silti, että neuvolajärjestelmäkin kaipaa tarkastelua, jotta se vastaisi asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin. Neuvolassakin on paljon sisäänkirjoitettuja itsestäänselvyyksiä ja kauan vallinneita perinteisiä toimintatapoja jotka vaativat nykypäivän asiakaslähtöistä tarkastelua. Neuvolajärjestelmän jättäisin suoraan valinnanvapauden ulkopuolelle kuten suurin osa asiantuntijoistakin tekisi.

Lapsi- ja perhepalveluiden uudistamisohjelman myötä neuvolan ympärille on pyritty ja onnistuttu rakentamaan aiempaa vaikuttavampaa palvelukokonaisuutta. Nyt neuvolajärjestelmän vahvistamista ja kehittämistä yhdessä sitä ympäröivien ja tukevien palvelujen kanssa tulisi ehdottomasti jatkaa. Perheiden vuoksi.

Sote-uudistuksessa toivoin erityisesti vaikuttavuuden lisääntymistä. Kaiken mitä terveydenhuollossa teemme olisi oltava vaikuttavaa, ennaltaehkäisevää ja vähemmän korjaavaa. Sanomattakin jo selvää mihin meidän tuli panostaa.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyössä tulisi olla avoin kaikille ratkaisuille, jotka tuottavat halutun asiakaslähöisen lopputuloksen unohtamatta työtä tekevää henkilöstöä.

Verovaroin tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden tärkein tavoite on tuottaa ihmiselle terveyttä ja hyvinvointia. Sillä ei välttämättä ole niin väliä, tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen, kunhan palvelu on eettistä, vaikuttavaa, kustannustehokasta ja läpinäkyvästi arvioitavaa. Erinomainen lopputulos saadaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen sujuvoittamisella, yhdistämisellä ja yhteisellä tavoitteella, asiakkaan parhaalla ja kustannustehokkaimmalla yhteishyvällä. Samaa pottia kulutetaan. Osaamista on vaikka kuinka paljon.

Terveydenhuollon ammattilaisten korkean ammattietiikan lisäksi yksi merkittävä syy julkisen terveydenhuollon hyvään laatuun on virkavastuu, joka edellyttää virkamiehen huolehtivan virkatoimiensa lainmukaisuudesta ja julkisesta terveydenhuollosta tulee väistämättä yksityistä jäykempää virkamiehen noudattaessa säntillisesti lakeja, asetuksia, valvovien viranomaisten ohjeita ja muita sääntöjä. Yhtä tämä kaikki takaa julkisten palveluiden hyvää laatua ja vaikuttavuutta.

Sote-uudistuksen suon tuovan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon vahvempia taloudellisia rakenteita  ja tämän lisäksi tarvitsemme edelleen ihmisiä, jotka haluavat intohimoisesti tehdä työnsä hyvin ja luoda hyvinvointia. Tarvitsemme myös selkeitä, yhteisesti sovittuja ja jatkuvasti arvioitavia toimintatapoja.

Tytti

Rakkaudesta ihmiseen.

Laadukkaan terveydenhuollon, johtamisen ja henkilöstön työhyvinvoinnin puolesta.